Unohtaako äiti rintalapsensa,
unohtaisiko hoivata kohtunsa hedelmää?
Vaikka hän unohtaisikin,
minä en sinua unohda.
Käsieni ihoon minä olen sinut piirtänyt,
ja niin sinun muurisi ovat aina silmieni edessä.
unohtaisiko hoivata kohtunsa hedelmää?
Vaikka hän unohtaisikin,
minä en sinua unohda.
Käsieni ihoon minä olen sinut piirtänyt,
ja niin sinun muurisi ovat aina silmieni edessä.
Unhottaako vaimo rintalapsensa,
niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa?
Ja vaikka he unhottaisivatkin,
minä en sinua unhota.
Katso, kätteni hipiään olen minä sinut piirtänyt,
sinun muurisi ovat aina minun edessäni.
niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa?
Ja vaikka he unhottaisivatkin,
minä en sinua unhota.
Katso, kätteni hipiään olen minä sinut piirtänyt,
sinun muurisi ovat aina minun edessäni.
Päivän Raamatun jae
Karkota suru sydämestäsija torju kärsimys ruumiistasi –
silti myös nuoruus, elämän aamu, on turhuutta.